Olipas tänään tosiaankin mukava päivä, vaikka tuuli, niin että hiukset lähtivät melkein päästä. En voinut vastustaa kiusausta treenata tänään, koska päivä oli prikulleen täydellinen treenaamiselle. Tänään treenasin Adolfia, Lempiä ja Miinaa.

ADOLF:
Treenaus sujui meillä tänään hyvin. Aamulla joskus 10 aikoihin päätin, että menen treenaamaan Arskan kanssa tokoa. Adolfin kanssa harjoittelimme vähän hankalampaa ja mm. paikallaan oloa pidempään, koska toko on Adolfille vanha tuttu laji.

Paikka
Paikallaoloa harjoittelimme tänään paljon. Adolf osaa olla paikallaan hyvin ja pystyn kävelemään pitkän matkan, niin että se pysyy paikallaa hyvin. Otin kellosta aikaa ja kävelin n. 15 metrin päähän Arskasta. 2 minuutin päästä palkkasin sen nakilla ja kuivanappulalla. Häiriötekiöitä oli jonkin verran, joka oli tietenkin omalta kannaltani hyvä juttu, koska jos aiomme kilpailla, niin paikallahan on häiriötekiöitä jonkin verran mm. toisia koiria.

Luoksetulo
Paikallaolon yhteydessä harjoittelimme myös luoksetuloa. Kävelin n. 15 metrin päähän ja huusin käskyn tänne. Oikein nopeasti ja hienosti poika suoritui tästä tehtävästä ja tuli istumaan eteeni tehtävän jälkeen odottaen makupalaa. Tietysti poika sen ansaitsi rapsutusten kera.

Seuraa
Seuraaminen on Adolfin yksi ongelma-alue. Se ei millään malta pysyä aivan vierellä ja lähtee kiihdyttelemään kävelyssä, niin lujaa, ettei perässä pysy. Tänään harjoittelimme tätä oikein kunnolla ja yritin saada Adolfiin hyvän kontaktin. Seuraamista täytyy selvästi hioa paljon, koska ongelma on helppo, mutten saa siihen löydettyä ratkaisua.

LEMPI:
Kyllä oli tämän meidän neidin aika kokeilla pitkästä aikaa jotain. Jalka on parantunut todella hyvin Lempillä. Lempi kävelee sillä jo normaalisti ja juoksee. Uskonpa, että se on nyt aivan täysin parantunut kokonaan : ) Kokeilimme tälläkertaa vain näyttely juttuja pitkästä aikaa.

Seiso
Tämä liike on tainnut unohtua neidolta kokonaan. Istumaanhan se meni, joka kerta. Kyllä se oli melko hermoja rassaavaa ja välillä meinasi palaa pinna, mutta kun neiti tapitti, niin ihanasti silmiin ja istui ei auttanut antaa periksi. Aloitimme seisomisen harjoittelun aivan alusta. Heti, kun seisoi parikin sekunttia palkkasin Lempin. Pidensin kokoajan aikaa jolloin piti seisoa. Tämä toimi tosi hyvin ja lopulta Lempi pysyi paikallaan mainiosti seisoen.


MIINA:
Tänään treenattiin tokoa, noutamista ja hiukan agilityäkin. Miinan treenikaveriksi liittyi myöhemmin sekarotuinen Pepita.

Hyppy
Koska meillä ei ole kotona kunnollisia esteitä, niin minun pitää yrittää kehitellä jotain omaa ja sitten löysinkin täydellisen paikan nimittäin meillä on pieni kiviaita, joka on eri kokoinen eri kohdista. Aloitimme ensin pienestä ja suurensimme vauhdilla aina kokoajan. Ainakin pallon avulla hyppy onnistui täydellisesti ja olin tosi tyytyväinen Miinaan.
Suvin avustuksella sain myös otettua kuvan Miinan hypystä. Kuvanlaatu ei kumminkaan ole parasta :)


Paikka
Suvin ja Pepin liityttyä seuraan päätimme kokeilla paikallaoloa ainakin nyt minuutin. Täytyy myöntää, että nappiin tämä suoritus ei mennyt ainakaan Miinan osalta. Kun laitoin se makuulle ja menin hippasen kauemmas, niin neitihän tietenkin nousi istumaan, mutta pysyi silti paikallaan. Tässä on todella parantamisenvaraa, jotta sitten onnistuisi.


Miinalla ja Pepillä oli tänään hiukan kahinoita keskenään, kun Suvillakin oli, niin ihanaa herkkua mukana, että molemmat halusivat sitä ja syntyi pientä kahnausta. Kumminkin tytöt leikkivät aluksi kahdestaan sydänmensä kyllyydestä. Myös parit poseeraukset otimme hyppäämisen yhteydessä neidoista.

Pepi osasi hienosti seistä muurilla.


Myös Miinalta tämä taito onnistui :)

-ANNI

Tänään päätin vihdoin treenata Miinan kanssa oikein kunnolla tokoa. Minulla oli koko päivän ollut tylsää ja päätimme sitten Iinan kanssa treenailla tokoa iltapäivällä. Sadetta ripsi hiukan, mutta se ei meitä haittannut ollenkaan; Sokeristahan meitä ei ole tehty! :)

Seisominen
Vanha kunnon seisominen piti kokeilla jälleen. Seisotin Miinan ilman remmiä vapaasti. Mielestäni Miina seisoa erinomaisesti. Miinalla on ongelmana siirrellä takajalkoja huonoihin asentoihin ja seisoa siten kasassa, mutta nyt seisominen onnistui mainiosti! Otimme tätä ihan vanhan tavan vuoksi.

Istuminen
Istuminen on tärkeä osa tokoa joten päätimme hio sitä oikein kunnolla, kun se nyt on vähän jäänyt näyttelyiden takia jossa olennaisesti seistään ja siitä palkitaan. Istuminen sujui silti yllättävän hyvin ja Miina tuli istumaan eteen aivan lähelleni. Makupalat eivät tänään oikeen kiinnostaneet, vaikka herkkuna olikin nakkia, mutta keskyttiminen sujui mielestäni hyvin. Miinalla oli ennen seisominen perusasento, mutta nyt opetin, että aina kun ollaan tehty jotain, niin istutaan hienosti eteen tai käsimerkillä toiselle sivulle. Käsimerkin harjoittelu ei oikein vielä onnistunut, mutta vasta ensimmäistä kertaa me tätä kokeilimme.

Maahan
Maahan menoa en Miinalle oikeastaan ole hirveästi opettanut, koska pienestä asti se on opetettu, vain seisomaan. Kumminkaan tämä juttu ei tullut uutena Miinalle; Olemme tätä kuitenkin kokeilleet, mutta ei toko mielessä. Istumaan menosta Miina ja käden liikkeellä Miina meni hienosti maahan aluksi takerrellen, mutta myöhemmin paremmin. Maassa pysyminen ei tuottanut paljon ongelmaa. Tätä liikettä pitää kuitenkin hioa paljon, että saamme sen hyvin toimimaan.

Paikka
Paikka liike piti myös hioa kuntoon oikein kunnolla. Miina pysyy hyvin paikallaan, mutta en voi mennä kovinkaan kauas Miinasta jos on paljon häirötekiöitä, koska muuten se nousee ja lähtee heti perääni.
Olin aluksi Miinan vieressä enkä lähtenyt kauas, mutta aloin kokoajan suurentamaan välimatkaa. Kokeilimme tätä, niin istuessa, kuin vähän makuullakin. Miina pysyi paikallaan makuulla n. 2 minuuttia ja sitten palkitsin sen pallon ja nakin kera. Paikallaolossa on kumminkin parantamisen varaa. Heti, kun huomio kiinnittyy toisaalle Miina huokaisee ja kävelee luokseni. Häirötekiöihin on kummin totuttava ajanmyötä.

Luoksetulo
Ensimmäiseksi kokeilimme tätä paikkakäskyn kanssa pienellä matkalla. Luoksetulo on Miinan vahvimpia puolia. Palkitsemisen tein aina ja pidensin tässäkin välimatkaa kokoajan. Pisimmällä matkalla jouduin käyttämään Iinan apua. Iinan piti pitää Miinan pannasta kiinni kevyesti, että saan mennä mahdollisimman pitkälle. Kyykistyin ja odotin hetken. Sitten huusin Miinalle käskyn ja se juoksi luokseni kovaa vauhtia ja eteeni suoraan istumaan. Palkitsin sen pallon ja nakin kera hienosta suorituksesta.

Hyppy
Kokeilimme myös hyppäämisestä. Harjottelimme hyppäämistä pienen esteen yli. Miina on ketterä tyttö, mutta tänä kesänä agility johon olisimme menneet jää valitettavasti kodin puolelle, koska emme pääse alkeiskurssille toistaiseksi. Kotonamme on pieni muuri jossa harjoittelimme hyppäämistä. Pienellä ja kovalla vauhdilla. Pieni vauhti oli mielestäni paljon parempi. Kokeilimme myös luoksetulon yhteydessä hyppyä. Miina oli paikallaan kaukana ja minä menin muurin toiselle puolelle ja kutsui Miinaa. Miina tuli luokseni hienosti myös muurin yli hypäten.

Lopuksi vielä motivoinniksi otimme pallon noutamista, joka on Miinan ehdotonta suosikki hommaa pennusta asti tutulla olevalla pallolla. Pallon hakeminen ja tuominen eteeni oli tämän noutamisen harjoitus, joka on Miinalle jo vanha tuttu juttu.

-TULOSSA!

Miina EH, Sofi EH/JUK3

TULOSSA PIAN!
Sofi ERI2

Vihdoinkin päätin uusilla ohennus-saksilla tehdä selvää Miinan suttuisista kinnerkarvoista ja muutenkin siistiä Miinan aivan kokonaan näyttelykuntoon ihan huvikseni. Aluksi siistin hiukan korvakarvoja, jotka eivät kylläkään näyttäneet pahalta. Hiukan ylimääräistä otin pois. Kampasin korvat oikein kunnolla. Takkuja ei löytynyt ollenkaan, koska olinhan harjannut Miinan viimeksi 4.4.07.
Seuraavaksi pääsimme tassuihin. Olivathan ne aikamoiset, mutta siistit niistäkin tehtiin. Molemmat jalat onnistuivat mielestäni yllättävän hyvin ja olen todella tyytyväinen tulokseen.

Myös Adolfin tassukarvat saivat kyytiä. Harjasin Adolfia hiukan, mutta tassut olivat, niin järkyttävät, että
karvoille oli aika sano heippa! Valitettavasti unohdin ottaa enen trimmausta kuvat, mutta se on kyllä vain hyväksi, koska olivat ne, niin kauheat.



Päätin mennä ottamaan kuvia Miinasta, koska olihan se sen verran nättinä nyt, kun kaikki oli laitettu. Yritin ottaa sellaisia kuvia, että Miina pysyy paikallaan seisoen ja minä kuvaan. Miinalla taisi olla melko tylsää, joten eipä meillä nyt onnistunutkaan miten olisin halunnut.
Siinä sopivasti menikin siskoni Linnéa ohi ja käskin Linnéan mennä seisottamaan Miinaa.
Ensimmäistä kertaa Linnéa pääsikin esittämään koiraa, kun aina isot siskot olivat vain sitä tehneet.
Itse olen todella ylpeä molemmista! Miina osasi todella hienosti esiintyä, eikä esittäjässäkään ollut näemmä vikaa, kun noin hyvin meni.





Päätin, että nyt kyllä saavat Linnéa ja Miina mennä lapsi ja koira kilpailuun ensi mätsärissä!
Niin hienosti se menikin : )
Liikkeetkin sujuivat hyvin, vaikka Miina alkoi olla jo väsynyt tunnin harjoittelun ja kuvaamisen jälkeen.

-Anni

Juuri kun olimme pääsemässä kevään makuun, alkaakin sataa lunta. Uusi lumi on vanhan surma. Niinhän se sanonta kuuluu, mutta toivottavasti se pitää paikkaansa :) Tällä viikolla ei olla oikein hirveästi treenailtu. Olen lueskellut biologian kokeeseen ja sunnuntaipäivä meni voimistelukisoissa. Tiistaina kuitenkin vähän terästäydyttiin Annin kanssa ja menimme koulun pihalle Miinan ja Sofin kanssa treenailemaan. Minä ja Sofi harjoittelimme paikallaoloa. Sofi ei keskittynyt kovinkaan hyvin, koska Anni ja Miina harjoittelivat vieressä. Anni ja Miina ottivat joitain tokojuttuja ja harjoittelivat näyttelyseisontaa. Myös Annin kaveri Suvi tuli kameroineen kanssamme. Hän otti Miinasta ja Sofista muutamia kuvia. Sofi ei aluksi meinannut pysyä millään paikoillaan, koska oli niin innoissaan Suvin näkemisestä. Minä ja Sofi lähdimme vähän aikaisemmin pois, koska tuuli oli niin kylmä, eikä vaatetta tietenkään ollut tarpeeksi. Tänään kävimme aika pitkän lenkin metsässä. Lempi ei vieläkään saa lenkkeillä kipeän jalkansa takia. Nyt äiti laittaa piikillä sille lääkettä kerran viikossa. Muut koirat olivat mukana. Hauskaa niillä tuntui olevan "toislumen" tultua. Koirat leikkivät minun nimeämääni leikkiä käpyhippaa. Yksi juoksi käpy suussa ja toinen otti kiinni. Meidän piti kyllä liikkua aika varovaisesti, sillä lumen alla oli jäätä ja meinasin liukastella koko ajan. Onneksi nyt alkaa pääsiäisloma ja on hieman enemmän aikaa treenailuille.
Siiri täytti muuten eilen 7-vuotta. Onnea meidän "vanhalle rouvalle", vaikka eihän se mikään vanha ole. Sehän on melkein energisin koiristamme. Piristyy vain vanhetessaan :)
Hyvää pääsiäistä kaikille!
-Iina

Saimmepas minä ja Sofi aloitettua treenaamisen kunnolla. Aikaisemmin olemme keskittyneet pelkästään näyttelyjuttuihin, mutta nyt päätimme kokeilla vähän perustottelevaisuutta. Kirjoitan nyt aluksi torstain treeneistä.

• Tavoite: istumaan- ja maahanmenon kertaus, paikallaanolo
• Paikka: kuisti, tauon jälkeen minun (Iinan) huone

Kuvaus koulutuksesta:

• Istuminen: Kertasimme tätä vain. Sofin kanssa ei olla oikein istumista vaihvistettu, koska ollaan keskitytty pääasiassa näyttelyjuttuihin. Näyttelyseisonta sujuu jo tarpeeksi hyvin, joten halusin opettaa jotain uutta. Aluksi istumiseen tarvittiin pieni käsimerkki eli nostin käden hieman Sofin pään yläpuolelle ja kun se istui palkkasin. Toistimme tätä muutamia kertoja, kunnes Sofi tajusi idean. Koska tämä sujui niin hyvin päätin edetä vähän nopeammin. Lisäsin käskyn "istu", minkä Sofi jo osasikin, mutta aluksi se oli vähän hakusessa, mutta pian se muisti jutun. Lopulta käsimerkkiä ei tarvittu enää jokaisessa suorituksessa.
• Maahanmeno: Tämäkin oli opetettu Sofille. Maahanmenon opettaminen olikin vähän haasteellisempaa. Tämän suoritimme niin, että veidin kättä maata pitkin ja kun Sofi meni maahan palkkasin sen. Toistimme tätä muutamia kertoja. Tässä meillä on vielä kehittämisen varaa, sillä Sofi nousi välillä istumaan palkatessa,
• Paikalaanolo: Pikku tauon jälkeen menimme sisälle jatkamaan. Paikallaanolo ei vaatinut kovin suurta harjoittelua, sillä käsimerkki oli jo tuttu. Harjoittelimme ensin niin, että Sofi oli istualteen. Kävelin muutaman askeleen poispäin, kuitenkin niin, että olin kasvot Sofiin päin. Sitten kävelin Sofin eteen ja palkkasin. Makullaanpaikallaolo vaatii vielä vähän enemmän työstämistä, mutta ekaksi kerraksi Sofi suoriutui hyvin.

Suorituksen arviointi

Olin yllättynyt, miten nopeasti Sofi oppi näin lyhyessä ajassa. Tämä nosti minunkin harjoittelumotivaatiota kovasti. Sofi on vielä aika nuori, joten sen keskittymiskyky herpaantui hieman lopussa, mutta kunhan se oppii harjoitusaikatauluun, se varmasti kehittyy. Minunkin kehitys kouluttajana alkaa tästä :)

Tänään perjantaina olin koulussa yhdeksästä varttia vaille kolmeen. Äiti olikin käyttänyt jo kolme koiraa, kun tulin kotiin. Menimme tänään Sofin kanssa vähän myöhemmin lenkille, koska televisiosta tuli joukkuevoimistelun junioreiden MM-kilpailu, jonka halusin katsoa. Kävimme noin tunnin mittaisen lenkin pyörätietä pitkin. Tie oli osittain kuiva, varsinkin loppumatkasta. Sää on ollut tällä viikolla aika hyvä. Ainoa haittapuoli on märät tiet. Tänä aamuna ennen kouluunlähtöäni kertailimme Sofin kanssa eilen opittuja juttuja aamuruoan yhteydessä.

Torstaina 15.3.2007 minä, Anni ja Sofi lähdimme aamulla kello 10 InterCity-junalla kohti Lahtea. Minä ja Anni olimme saaneet torstain ja perjantain koulusta vapaaksi. Äiti ja pikkuveljeni veivät meidät rautatieaseman pihalle ja me suunnistimme sen jälkeen Annin kanssa oikealle raiteelle ja pääsimme heti junaan. Meidän paikkamme oli lemmikkivaunussa ja aluksi olimme ainoat matkustajat siellä. Matkamme sujui hyvin. Sofi nukkui melkein koko matkan ja junassa oli melko rauhallista. Loppumatkasta sinne tuli pari muutakin koiraa, joita Sofi hieman nuuski, mutta muuten se ei välittänyt niistä. Minun ja Annin matka sujui hyvin  musiikkia kuunnellessa ja kirjaa lukiessa. Noin kello 16 saavuimme Riihimäkeen, jossa meidän piti vaihtaa junaa. Meillä oli noin viisi minuuttia aikaa vaihtoon. Olimme kysyneet raiteen jo konduktöörillä. Pääsimme Lahteen vievään lähiliikennejunaan isoine kassinemme. Siitä oli vielä matkaa noin 40 minuuttia. Kello 17 saavuimme Lahteen, jossa Sirkka olikin meitä jo vastassa. Käväisimme Sirkan äidillä syömässä. Sen jälkeen kävimme Usva-shelttä katsomassa. Se oli vielä pentu. Saimme tietää, että Sumulla ja Sofilla on sama isä. Ne tulivat erinomaisesti toimeen keskenään. Lopulta menimme Sirkalle. Ilta sujui Idolsia katsellessa ja jutellessa. Sofi tuli toimeen kaikkien koirien kanssa hyvin. Olihan osa jo sen vanhoja tuttuja.

Perjantaiaamuna Sirkka opetti meitä trimmaamaan Sofin tassut ja korvat. Sofin korvakarvat saivatkin tosi paljon kyytiä, lähti niistä sen verran pois. Otimme kuvia Sirkan kameralla, jotta muistaisimme ohjeet jatkossakin. Tassukarvojen siistimisen jälkeen, Sofi alkoi jo näyttää näyttelyyn lähtijältä :) Minä ja Anni kävimme aamupäivällä kaupungissa vähän shoppailemassa. Iltapäivä sujui harjoittelun merkeissä. Sirkka opetti minua esittämään Sofia. Otimme myös kameralla kuvia. Anni sai kokeilla Omarin kanssa. Sain paljon hyviä neuvoja Sofin esittämiseen. Sitten Anni vielä harjoitteli Keijun kanssa ja minä Rokin kanssa. Illalla kävimme koirien kanssa vähän kävelyllä. Sofin sisko Leenu tuli myös tapaamaan Sofia. Ne olivatkin aika samannäköisiä. Kokoeroa niillä oli hieman, mutta väritykseltään ne olivat samanlaisia. Ne leikkivät vähän, mutta emme kuitenkaan päästäneet niitä vapaana juoksemaan, jotta Sofi ei sotkisi turkkiaan. Illalla laitoimme kaikki tavarat valmiiksi aamua varten. Menimme ajoissa nukkumaan, sillä lauantaista oli tulossa pitkä päivä.

Lauantaiaamuna kello soi jo ennen kuutta. Teimme aamutoimet, ruokimme koirat ja päästimme ne pihalle. kohti Porvoota lähdimme kello 7.30. Mukaan koirista Sirkan autoon lähti Roki, Metku ja Sofi. Automatkassa meillä meni aikaa noin tunti. Näyttely järjestettiin Porvoon taidetehtaalla. Ennen sisälle menoa käytimme koirat tarpeillaan. Meillä oli ilmoittautumisen ja majoittautumisen jälkeen hieman aikaa harjoitella. Anni harjoitteli Keijun kanssa junior handler liikkeitä. Myös minä menin mukaan junior handleriin sirkan ja Annin suostuteltua. Alunperin tarkoitukseni ei ollut mennä, mutta harjoituksen vuoksi menin. Eihän minulla ollut mitään hävittävääkään. Kehät alkoivat kello 10. Leni Nousiainen aloitti toisessa kehässä arvostelemaan 5-7 kuukauden ikäisiä pentuja. Toisessa kehässä aloittivat nuorten luokan urokset Debbie Pearsonin arvostelemana. Heather M.Bendelow'n oli alunperin kutsuttu arvostelemaan, mutta viime hetkellä tuli tuomarinmuutos ja paikalle onneksi saatiin Debbie Pearson. Minä ja Anni seurasimme pentuja. Oli mukana muuta tuttukin sheltti. Ennen pitkää huomasimme Sofin kehän alkava. Hieman harjasimme sitä vielä ja sitten menimme odottelemaan vuoroamme. Sofin kehässä oli 12 shelttiä. Hirveästi minua ei jännittänyt vaan yritin olla rauhallinen. Yhden ravikierroksen jälkeen menimme odottelemaan yksilöarvostelun vuoroa. Yksilöarvostelumme koitettua tuomari tutki aluksi Sofin pöydällä. Sofi seisoi siinä erittäin hyvin ja antoi tuomarin koskea sitä ja katsoa hampaat. Sitten meidän piti kiertää kehä ympäri ja tehdä edestakaisin liikkeet. Sen jälkeen menimme odottelemaan viimeisen sheltin arvostelua. Sitten menimme uudelleen kehään ja tällä kertaa valittiin paras narttupentu. Se sai myös kunniapalkinnon, jonka tuomari antoi kahdelle pennulle. Meidän piti kiertää kehä ympäri ja tuomari karsi muutamia pois. Sitten kiersimme vielä toisen kerran kehän. Sitten tuomari tuli kättelemään minua ja Sofi oli valittu parhaaksi narttupennuksi. Sen jälkeen menimme vielä kehään urospentujen voittajan kanssa. Sofi valittiin VSP-pennuksi Bridemoor's Future Flamen ollessa Rop-pentu. Saimme palkinnoksi pokaalien ja ruusukkeen lisäksi ison ruokasäkin ja shelttimukin. En heti tajunnut, miten hienosti meillä meni, mutta Sofista olin todella ylpeä.

Kehämme jälkeen seurasimme muita kehiä ja odottelimme junior handlerin alkua. Sofi meni nukkumaan boksiin. Väliajalla oli vuorossa Sohvachampion-kisa, johon Metku osallistui Sirkan kanssa. Metku voitti oman luokkansa iloisuudellaan ja tietysti myös kauneudellaan. Se oli VSP-sohvachampion. Muistaakseni joskus kello 15:n aikaan alkoi junior handler, jonka arvosteli myös Leni Nousiainen. Osanottajia oli kahdeksan. Aluksi kiersimme kehän ympäri ja sitten oli vuorossa yksilöarvostelu. Anni ja Keiju olivat ensimmäisenä arvosteluvuorossa. Heidän suorituksensa meni tosi hyvin. Tuomari teetti kaikilla kolmion. Siitäkin Anni ja Keiju suoriutuivat hienosti ottaen huomioon Keijun menevän luonteen :) Sofilla ja minulla meni myös ihan hyvin. Se seisoi pöydällä hyvin. Tuomari siirsi Sofin jalan väärään asentoon, mutta se korjasi sen itse takaisin. Oli siinä kyllä hieman enemmän miettimistä, kun piti ajatella, että tuomarin ja koiran välistä ei saa mennä. Kun kaikki oli arvioitu yksitellen, tuomari vielä pyysi seisottamaan kaikki ja tekemään edestakaisin liikkeen. Sitten meidän piti kiertää kehä, jonka jälkeen tuomari sijoitti muutaman parin. Minä ja Sofi tulimme kolmansiksi ja Anni ja Keiju toisiksi. Palkinnoksi saimme pokaalit, ruuukkeet ja mukit. Hyvin meillä meni Sofin kanssa ottaen huomioon, että se oli vasta ensimmäinen junnukisamme.

Lopuksi menimme seuraamaan kehiä. Saimme myös nähdä livenä Sofin isän (Blenmerrow Lambada Lets Boogie). Vähän jälkeen kello 16:n lähdimme ajelemaan kohti Lahtea. Sofin lisäksi meillä oli tuomisina Omarin eli Silimen Keijun Ikioman valioluokan ERI 2 PU 4. Päivä oli ollut erittäin antoisa, mukava ja ikimuistoinen :)

Sunnuntaina kello 10 lähdimme lähiliikennejunalla kohti Riihimäkeä, jossa vaihdoimme junaa. Onneksi raide oli nyt vieressä, eikä tarvinnut lähteä raahaamaan isoa matkalaukkuamme kauas. Olimme katsoneet vaunukartasta, mille pysähtymisalueelle vaunumme tulisi ja menimme odottelemaan junaa. Kuitenkin siihen tulikin vaunu nuomero kolme ja meidän vaunumme oli 6.vaunu. Ei auttanut muu kuin mennä vaunu numero kolmoseen. Meidän piti raahata isoa matkalaukkuamme junan käytävää pitkin :) Lopulta pääsimme kuitenkin omaan vaunuumme. Matkamme sujui hyvin. Tällä kertaa vaunussamme oli koiria cihuahuasta tanskandoggiin. Kello 17 pääsimme Ouluun väsyneinä mutta onnellisina.

Matkamme oli ollut erittäin onnistunut. Kiitoksia Sirkalle kaikesta!

Kuvia lisätään myöhemmin!

 

 

 

 

Kyllähän me olimme match showta odottaneetkin tänne meidän lähelle ja vihdoin sellainen järjestettiin. Aluksi meillä oli hieman kyytiongelmaa, mutta onneksi Annin kaverin kyydillä pääsimme. Mukaamme lähti koirista Sofi ja Miina ja lisäksi Suvi sai lainakoiraksi Nelli-sheltin (Susadan Bahama Mama).

 

JATKUU!

Tulossa pian!

Loin nyt vihdoin tällaisen blogin. Matkassa todella oli paljon mutkia ja toivottavasti kaikki nyt toimii. Jos jokin juttu ei toimi, otathan yhteyttä vieraskirjassa. Tämä on siis sivujemme päiväkirja.Kirjoitamme tänne joskus treenailuistamme ja tapahtumista, joissa olemme olleet mukana sekä ihan yleisiä kuulumisia. Toivottavasti viihdyt blogimme parissa.
-Iina